the part I hate the most

Ruotsin lukeminen check, ranskan kirjan lukeminen check, salilla käyminen check and the list goes on. Nyt on kaikki tehty mitä tänää piti tehä ja on aika relaksoitua! En halunnu alottaa tän blogin pitämistä hiljaiselolla, joten päätin tulla vähän kirjottelemaan tänne. Tääkin postaus on aika pikanen, mut parempaa luvassa sit kun on hyvin aikaa.

Voisin kertoa vähän juttuja itsestäni tässä blogin alottamisen kunniaksi vähän avata kuka mä oon. Otsikossa jo viittaankin, että tää ei oo ihan mun heiniä, mutta parhaani yritän.

Oon 15 vuotias tyttö pääkaupunkiseudulta. Asioita joita mä rakastan ja arvostan on loputtomasti, mutta kerron niistä nyt osan. Rakastan sitä ku ulkona myrskyää ja pyryttää ja voi vaan oleilla kotona ja rentoutua. (NYT). Vielä sitäkin enemmän rakastan kyllä sitä kun aurinko paistaa ja on kesä. (Pliis tule nopeasti!!!) Tänään just huomasin matikantunnilla hymyieväni ilman syytä, sitten tajusin, että se oli auringon ansiota. Rakastan mun perhettä ja kavereita. Rakastan matkailua ja uusia kokemuksia ja seikkailuja kivoissa paikoissa. Rakastan oppia uusia kieliä ja syventää mun oppeja jo ennestään tunnetuihin. Kielet onkin aina ollut mun vahvuus. Rakastan tanssia ja urheilua. Ne saa mut vapautumaan mun ajatuksista ja saan niistä inspiraatiota. Rakastan tatuointeja, joilla on merkitys. Rakastan ihmisiä, jotka on aitoja. Rakastan salin jälkeistä tunnetta. Ja sitä, minkälaista ulkona on kesäsateen jälkeen. Rakastan viettää aikaa kavereiden kanssa, mutta joskus tekee tietysti hyvää olla myös yksin. Rakastan sitä, kun muut on onnellisia. Näkee kun ihmiset hehkuu onnesta, varsinkin silloin kun niillä on joku ihminen niiden rinnalla. Rakastan nähä ihmisiä onnellisena, se tuo muhunkin onnellisuutta. Toisaalta sais se amorin nuoli tietysti suuntautuu tännekkin välillä...

Oon optimistinen ihminen ja avoinna uusille jutuille. Mun ajatustyyli on positiivinen. Yks asia, mitä toivoisin, että voisin vielä olla enemmän on spontaanisuus. Vaikka elänkin hetkessä, niin mulla on ollu pienestä asi tosi tärkeää, että aikataulutan kaikki asiat ja haluun päättää niistä etukäteen, ihan vain selvyyden vuoksi. Tää tapa on vuosien saatossa heikentyny, mut se ärsyttää mua vielä aina välillä. Haluaisin kanssa olla vähän varmempi itsestäni. Vaikka oon pohjimmiltani itsevarma, niin silti huomaan epävarmuutta uusien ihmisten seurassa. En osaa oikeen selittää sitä, mutta kuitenkin you got the point. :-) Yritän kuitenkin keskittyä elämän hyviin puoliin, sillä tälläinen musta on tullut ja turha sitä kieltämään tai muuttamaan. Oon käyny elämässä vaikeita vaiheita ja niistä on selvitty ja tulee vielä monia selviytymisiä, jotka tekee musta sen kuka oon. Uskon aina myös kohtaloon. Jos jään paitsi jostain, uskon, että niin on sitten parempi jos en voi asialle mitään tehdä. Näin on sitten tarkoitettu.

Alltogether rakastan maailmaa, elämää ja ihmisiä mun ympärillä. En vois olla kiitollisempi. Sori tää on vielä kuitenkin tällästä alkuverryttelyä et lämäytin nyt vaan parit kuvat Ranskan matkalta tähän vähän elävöittämään.

Nyt iltapala kutsuu nighties kaikille! :-)
p.s. ootan weekendiä ihan superhyper innolla koska tapahtuu kaikkee kivaa, siitä sitte myöhemmi. Täst eteenpäin alkaa kans tulee vähän selvempii postauksii, kunha tää alku on menty!